Pikkaisenko olen innoissani, voihan iiks! Me varattiin tänään meille vihkikirkko ja olen ihan super onnellinen siitä ja innoissani meidän valinnasta. Soittelin syksymmällä Jyväskylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon ja kyselin koska kesän 2015 vihkiaikojen varaaminen alkaa. Minulle sanottiin, että heti tammikuun alusta, joten tänään oltiin kärppänä heti yhdeksältä.

Minun suosikkivalinta vihkikirkoksi olisi ollut Laukaan kirkko. Se on kuitenkin kotikuntani ja kauniissa vanhassa puukirkossa olen päässyt ripillekin. Laukaa jouduttiin kuitenkin jättämään pohdintojen ulkopuolelle heti alussa sijaintinsa vuoksi. 40 minuutin matka vihkikirkosta juhlapaikalle nyt vaan on liian pitkä, kun vartin matkan päässä juhlapaikastakin löytyisi kirkkoja.

Harkitsimme ensin Vesalan leirikeskuksen yhteydessä sijaitsevaa riihikirkkoa. Oikeasta vanhasta riihestä kirkoksi vihittyä rakennusta, jossa on alttaritaulun sijasta iso ikkuna ja näkymä pienelle koivujen ympäröimälle järvelle. Aivan ihana paikka, mutta kuitenkin hieman liian pieni meille. Kapasiteetti olisi virallisesti 115 hengelle, ja vaikka sen alle varmasti vierasmäärässä jäädään, ei kenelläkään varmasti ole kivaa istua kirkossa, kuin sillit suolassa. Riihikirkossa ei myöskään olisi luonnollisestikaan mahdollisuus marssia alttarille urkumusiikin saattelemana ja en kovin mielelläni olisi siitä haaveesta luopunut.

Näiden kahden hylkäämisen jälkeen Jyväskylän alueseurakunnan kirkoista jäljelle jäi oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: Taulumäen kirkko ja Kuokkalan kirkko. Moni Jyväskylässä vieraillut tai nelostietä ohi ajanut tietää varmasti Taulumäen kirkon (klikkaa tästä Googlen kuvahaun tuloksiin). Taulumäen kirkko on suuri, juhlava, perinteinen ja Jyväskylässä jonkilaisen maamerkin asemassa. Kuokkalan kirkko puolestaan on muutaman vuoden vanha, moderni ja erilainen. Tuntemattomampi ja sijaitsee kuokkalan asuinalueen keskellä, alueen liikekeskuksen vieressä.

Meidän molempien vanhemmat kannattivat perinteistä Taulumäen kirkkoa. Yksi tulevista kaasoista kuvaili Taulumäen kirkon sisäpuolta ostoskeskusmaiseksi. Me arastelimme Kuokkalaa liikekeskuksen vuoksi. Päätöksen tekeminen jäi kuitenkin viime yölle. Sen varmistuminen vaati yöllistä hiippailua kirkkojen pihalla ja loppujen lopuksi valintaperusteeksi muodostui meidän fiilis. Kuvittelimme molempiin kirkkoihin sen tilanteen, kun astelen kohti alttaria Jonin odottaessa edessä. Rakkaita ihmisiä kirkon penkeissä katselemassa. Ja valitsimme sen, joka kutkutti enemmän mahanpohjassa. Meille valinta oli helppo. Osaisitteko arvata kumman valitsimme?

Kyllä vain, 18.7.2015, Kuokkalan kirkossa, it's showtime.



Katsokaapa näitä kuvia tästä ihanasta raikkaasta, nuorekkaasta, valoisasta ja jotenkin turvallisen oloisesta kirkosta. Sitä on vaikea selittää mitenkään järkevästi, mutta tuntuu, että siellä olisi hyvä olla. Kun sitä ajattelee niin jännittää ihanan kutkuttavalla tavalla. Taulumäen kirkko on kenties juhlavampi ja perinteikkäämpi, mutta jos ajattelin meneväni siellä naimisiin, ajatus tuntui enemmän tältä: "No, menen Taulumäellä naimisiin". Kun taas Kuokkalan kirkossa sama ajatus tuntui tältä: "Iiiik, en malta oottaa! Mää meen Kuokkalan kirkossa naimisiin!! Vähänkö se tulee olemaan ihanaa!".

Sisältä Kuokkala vaan on enemmän meidän tyylinen. Asiaan vaikutti myös se, että Kuokkalan ihmiskapasiteetti on 275 ja taulumäellä 700. Jos häihin tulee alle 100 vierasta, niin näyttääkö se joukkio ihan kärpäsen pipanoille siellä valtavassa kirkossa. Toki siellä olisi saanut astella pidemmän matkan keskikäytävää alttaria kohti, mutta uskon, että se matka on nautinnollisempi taittaa Kuokkalassa. Lisäksi vierailu kirkon pihassa osoitti, että Kuokkalan kirkon pääovet eivät onneksi suuntaudukkaan ihan kauppakeskuksen pihaan, vaan puiden reunustamalle nurmikentälle, rakennuksen toisella puolella.
kirkko

Tässä kuvassa näkyy kirkon takaosa. Vihkimistä varten parven alta saa suljettua seinän, niin etteivät seurakuntatalon sali ja kirkko ole avattuna samaksi tilaksi, kuin tässä kuvassa. Ja tuonne parvelle on rakennettu ja tänä vuonna vihitty käyttöön mahtavat uudet urut, jotta häämarssikin voidaan soittaa unelmoimallani tavalla.

Tästäkin postauksesta meinaa livahtaa kauhean pitkä, mutta olen niin innoissani! Mitä te tykkäätte? Toivottavasti jaatte kommenttejanne taas kommenttiboksissa - niiden saaminen on aina niin mahtavaa! Onko teillä kokemusta häistä jommassa kummassa? Tai mitä mieltä olette valinnastamme? Meistä se tuntuu niin oikealle.