Mulla oli vakaa aikomus, että en tee hiuksilleni yhtään mitään ennen kesää ja lähesyviä häitä. Suunitelmissa oli käydä sitten kesällä leikkauttamassa ja raidoittamassa hiukset juhlakuntoon. Mutta muutama viikko takaperin hermostuin mun haperoihin latvoihin ja leikkasin sellaisen viitisen senttiä hännästä pois. Ja tällä viikolla hermostuin totaalisesti myös tummanharmaaseen tyveen, joten eilen viihdytin itseäni laittelemalla hiuksiin vähän vaaleita raitoja ilmettä raikastamaan. Joten naamakuvia luvassa, teidä on varoitettu.
Oon lopputulokseen yllättävänkin tyytyväinen. Kotona värjääminen on aina vähän riskialtista ja varsinkin kun sen tekee itse. Pari edellistä kertaa, kun mun hiuksia on raidoitettu (krhm... 3 ja 4,5 vuotta sitten) oon luottanut operaation miehen käsiin, koska se nyt näkee tuonne mun pään taakse vähän paremmin kuin itse näen. Nyt se kuitenkin oli työreissussa, kun inspiraatio iski. Onneksi lopputulos oli ihan hyvä. Vaikka vähän jo uhkailin, että soitan sitten itkien, kun mun hiusten pelastamiseksi ei oo enää muuta tehtävissä, kuin vetää kaljuksi koko pää.
Sen lisäksi, että raidat teki nannaa hiusten ulkonäölle raikastamalla ilmettä, tekivät raidat ihmeitä myös mun hiusten käsiteltävyydelle. Mun hiuksiahan on edellisen kerran värjätty 21.3.2013 (muistan päivämäärän hyvin, koska menin suoraan kampaajalta työhaastatteluun) siispä noin puolet tästä koko pituudesta on värjäyksessä kärähtänyttä ja puolet omaa juurikasvua. Mun oma hius on ollut hyvin hyvin liukasta ja ihan mahdotonta hallita. Otsahiusten poiskasvatuksessa on meinannut mennä hermo, kun noita luiruja ei vaan millään ole saanut hyvin muotoiltua. Vaan nytpä saa! Luiru hius on saanut vähän karheutta raitojen myötä, joten käsiteltävyys on sata kertaa parempi kuin ennen!
Tykkään kevyestä liukuväriefektistä hiuksissani ja halusin jättää latvan selkeästi tyveä vaaleammaksi. Siksi en laittanut raitoja hirvittävän tiuhaan ja koitin myös tehdä niin, että kaikki raidat eivät alkaisi samalta korkeudelta. Mielestäni onnistuin hyvin ja lopputulos on sellainen kuin toivoinkin - niin kuin aurinko olisi vähän vaalentanut mun hiuksia. Mitä siis se yleensä kesäisin tekeekin (mulla ei ole ikinä ollut näin tumma oma tyvi), mutta viimeiset kaksi kesää on mennyt sen verran tiiviisti työpaikoilla sisätiloissa piileskellessä, ettei mun hiukset ole kahteen vuoteen ehtineet vaaleta yhtään.
Mutta onneksi on konstit joilla voi vähän huijata aurinkoa hiuspehkoonsa! Ja muuten - onneksi on kamera myös.. Jälleen kerran nimittäin olin hieman murheissani siitä, kuinka lyhyeksi mun hiukset meni, kun niitä tässä hetki sitten leikkasin. Kuvasta kuitenkin huomaan taas, että mun todellisuus on ollut vähän vääristynyt ja onhan tuossa kuontalossa aikas lailla pituutta edelleenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin.