Hupsista! Mullahan oli unohtunut luonnoksiin kokonainen valmis postaus.. joten jatketaan eilisest tutulla wintermint -linjalla tänäänkin. Nämä kuvat napsaistiin samalla kertaa kun taannoin julkaisemani takkikuvat. Kello oli aika tarkalleen neljä ja päivänvalo alkoi jo hiipua. Säädettiin kameran asetuksia niin, että kuvista tuli vähemmän sinisiä. Ja sitten koneella huomasin, että sinisiähän ne oli silti. Mutta ei kai se mitään haittaa. Päivän hämärtyessä valo vaan on sellainen. Ja sinisyys oli sopiva teema muutenkin, kun tuolloin mittarissa oli 15 pakkasastetta. Voin kertoa, ettei todellakaan kiinnostanut ottaa kovin montaa ylimääräistä kuvaa!
Paitapuseroista on viime vuosina tullut ihan mun suosikkivaatteita. Ei siitä ole montaa vuotta kun en omistanut yhtään, mutta nyt voisin hamstrata niitä enemmänkin. Paras paitapusero on just tällainen kuin tämä HenkkaMaukan paita - kivasti laskeutuva ja takaa vähän pidempi. Tasahelmaiset tuntuu musta jotenkin jäyhemmille. Sellaisia tykkään käyttää ennemmin vain hameiden kanssa.. siis korkeavyötäröisten hameiden, paidan helma sisään tungettuna. Takaa pidemmät toimii kummallakin tavalla ja sehän on vain hyvä homma.
Tosin sen verran täytyy huomauttaa, että oli helman mitta mikä tahansa, seuraavalla kerralla kannattaa kuitenkin pesun jälkeen silittää tuo pyykkinarun jälki tuosta rinnuksesta pois. Ja selkäpuolelta myös. Ihan kiva, että huomasin senkin vasta näistä kuvista. Sen siitä saa, kun meillä ei edelleenkään ole kokovartalopeiliä. Puolitoista vuotta on jo mennyt saunan oven, olkkarin ikkunan, vitriinin lasioven, kylppärin kaapin ja hissin peilin kanssa kikkaillen. Ja ei. Ei se oikein toimi.
Mutta onneksi elämä ei ole ihan niin vakavaa, että päivä tai mieli menisi pilalle yhden rypyn takia. Ainakaan vaatteessa. Kasvoissa homma onkin jo ihan eri, vai mitä naiset?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Vastaan kaikkiin kommentteihin.