Jos ei joku vielä tiennyt, niin mullahan on edelleen voimissaan hullu haaveeni tehdä hääkakku itse. Tai ei se ole enää mikään pelkkä haave vaan ihan totta se on. Äiti on vuokrannut jo kakkutelineen ja vatut on kerätty pakkaseen ja kaikki muukin etenee. Pieniä päätöksiä kakun suhteen on kuitenkin vielä tekemättä - nimittäin ulkomuoto ja täyte. Ei siis juuri mitään, vai kuinka?

On meillä oikeasti niistäkin jo oikein hyvä haju, mutta sain idean, että pidetään mun synttäreiden varjolla pienet kotikutoiset kakkumaistajaiset. Vaikken itse mikään suuri kakkufani olekaan (paitsi leipomisen suhteen olen) täytyyhän sitä synttäreiden kunniaksi joka vuosi kakku pyöräyttää. Joten miksipä ei löisi kahta kärpästä yhdellä iskulla ja löisi samalla lukkoon hääkaun sisukset ja ulkokuoret.

Kakkumaistelut_2
1 - 2

Alkuperäinen suunnitelma oli täyttää kakku valkosuklaa-mascarponevaahdolla ja vadelmilla. Se on ihan mielettömän hyvää! Parasta kakkua, jota oon ikinä syönyt. Mutta viime syksynä leivoin kerran myös suklaa-mascarpone-vadelmakakkua. Ja sekin oli kuulemma hyvää! Itse en sitä päässyt maistelemaan. Joten nyt pitäisi tehdä päätös mennäänkö vaaleaan vai tummaan suuntaan. Ja pidetäänkö alkuperäinen päämme siinä, että kakkupohja saisi olla suklainen.

Ulkomuodon suhteen olin alkuun varma siitä, että tekisin rustiikkisen, simppelin ja valkopintaisen kakun, joka koristellaan runsaalla määrällä sokerimassakukkia (näissä kuvissa mielestäni oikeita). Kunnes sitten törmäsin ensimmäistä kertaa liukuvärikakkuun ja rakastuin. Siis niin ihanan näköisiä! Niittenkin päälle voisi laittaa muutaman sokerimassakukan, ainakin valkoisena, jos ei muuten. Mutta tässäkin päätöksessä kakkutestit saavat luvan auttaa - jos toinen tyyli osoittautuu jotenkin vaikeaksi saada hyväksi, niin hylkään sitten sen ja valkkaan mieluummin sen "helpomman" ja alennan hermoromahduksen riskiä merkittävästi.

Kakkumaistelut_1
1 - 2

Mun synttärit on oikeasti lauantaina, mutta synttäri/hääkakkuiltamat siirtyvät vähän eteenpäin. Ensinnäkin siksi, että Joni on lauantaina reissussa (ja mun piti olla koko viikonloppu töissä, mutta olenkin koko viikonlopun saikulla). Ja toisekseen siksi, että ehkä ensi kuun puolella tuntuu vähän mukavammalle käyttää rahaa leivontatarvikkeisiin.. tälle viikolle nimittäin sattui auton tän astisen elinkaaren isoin määräaikaishuolto. Enough said, varmaankin?

Oon muuten ollut muutaman viikon ihan rappiolla polttarikalenterin suhteen. Anelen armoa tytöt! Mulla on päivät niin sekaisin, etten muistanut edes avata luukkua maanantaina! Ja edellisen viikon tehtäväkin oli vielä suorittamatta. Kun totesin blogiin, että saan varmaan valita mitä mittoja toimitan sain WhatsAppissa tarkennuksen, että "perus tissin pituuksia". Naurattaa vieläkin. Mutta nyt on tissin pituudet mitattu ja tän viikon luukusta avautui "Onnea" -teksti kera kukkasten. Ja kuvan toimitin WhatsAppilla kaasoille... tosin vasta tänään kehotuksen jälkeen. Hups. Lupaan skarpata!

Ps. Huomasittehan hiljaisuuden jälkeen sen lupailemani postauksen sulhasen vaatteista? Se näki päivänvalon vihdoin eilen!